
Oon nyt ollu täällä uudessa paikassa nyt tiistaista lähtien, eli kaksi kokonaista työpäivää on jo tehty. Tää paikka on ratsastuskoulu nimeltään Genengerhof, noin puoli tuntia Düsseldorfista Hollannin rajaa päin. Tää talli on tosi keskeisellä paikalla, Viersenin keskustaa pääsee kuulemma kymmenessä minuutissa bussilla, ja se on jopa isompi ku Norden(vaikka siihen ei kyllä paljon vaadita). Talli on asuinalueen reunalla, jotkut tarhat on talojen välissä, mutta tallin takana on suuret niityt ja kuulemma maastoreittejä ja metsää. Talo on iso ja vanha kartanotyyppinen rakennus, ja tallit on rakennettu ympyrän muotoisesti sisäpihan ympärille. Takana on sitten iso puutarha patsaineen ja pensaineen. Täällä on ratsastuskoulutoimintaa, loma-aikoina pienimuotoisesti leirejä. Nyt on vika leiriviikko meneillään, ja lapsia on 6 kappaletta, ja päivisin tulee vielä samanverran lisää. Mutta pienimuotoista verrattuna edelliseen paikkaan. Tallilla on myös jonkinverran yksityishevosia, yhteenlaskettuna hevosia on kai jotain lähemmäs 40 kappaletta.

Mut työtehtävät on nyt melkeempä kokonaan hevosten parissa, kuten toivoinkin. Nyt leiriläisiä on vielä pari päivää, joten jonkinverran on vielä keittiöhommia ja lasten kanssa puuhailua, mutta silti näinä parina päivänä oon tehny enemmän hevosten kanssa kun koko sinä aikana siellä ekassa paikassa. Aamulla seitsemältä alotetaan ruokkimaan hevosia, sitten viedään hevosia ulos, laitetaan valmiiksi tunnille, haetaan sisään ja viedään toiset ulos, ruokitaan taas, harjaillaan, siivotaan tallia yms. Illalla on sitten paljon ratsastustunteja, ja jo ensimmäisenä päivänä pääsin itekin ratsastamaan. Saan kuulemma ratsastella usein iltasin mukana tunneilla, ja joskus maastossakin. Tunnilla oli ihan kivaa, hevonen oli perusvarma ratsastuskouluhepo, hieman laiskahko, oiko kulmissa ja paino aika pahasti kädelle. Mutta hauskaa oli, jännää olla pitkästä aikaa tunnilla ja vielä saksaksi. Sitten tapahtui jotain outoa. Mentiin ravissa täyskaartoon, ja kaikille tuotiin snapsit. Sitten huudettiin yhdessä jotain, ja juotiin ne. Sama tapahtui vielä toisenkin kerran! Ulli, talon isäntä, kertoi mulle, että näin tehdään aina kun joku mokaa jotenkin tunnilla. Eli aika usein. Isäntäperheeni, Christel ja Ulli, vaikuttaa myös molemmat mukavilta. Teen suurimmaks osaks Christelin ja parin muun tallitekijän kanssa töitä, Ulli on paikalla vaan iltasin. Molemmat pitää tunteja, ja Ulli ratsastaa myös usein. Christel työskentelee kokopäiväsesti tallilla mun kanssa. Ihan erilaista kun edellisessä paikassa siis, uskon että tästä tulee paljon kivempaa!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti