Työn iloa

Täällä on päästy jo aika hyvin rutiiniin. Osaan kaikkien hevosten nimet, ja tunnistan melkein kaikki ulkonäöltä. Pari on niin samannäköistä, etten ole aina ihan varma. Muistan melkeen kaikkien hevosten ruokintamäärät, ja tiedän mihin tarhaan kukakin menee. Päivän kulkukin on jo aika hyvin mielessä. Aamulla viedään hevosia ulos, ja koska laitumia ei ole tarpeeksi, niin hevoset pitää vaihtaa. Osa hevosista on nuoria, ja siksi vielä vähän vaikeita talutettavia. Parin nuoren kanssa pitää ottaa ketjuriimu mukaan, ja varoa vapaaksi päästäessä, ettei jää alle. Eilen oli pikkunen vaaratilanne kahen 3-vuotiaan kanssa, joiden tarha on yhen asuintalon takana. Tultiin hevosten kanssa sieltä kulman takaa, kun joku äijä ravistelee mattoja talon pihalla just siinä kohtaa mistä tultiin. Molemma hyppää sivulle ja koittaa rynnätä, ja mun talutettava tulee melkeen syliin. Onneks oli ketjut ja kun huusiin suomeksi:"Älä nyt VITTU päälle tuu!" niin se auttoi hevosten ruotuun saamisessa.

Oon ollu joskus aika paskahousu hevosten kanssa, ja muistan monia tilanteita kun en vaan yksinkertaisesti uskaltanut tehdä jotain, koska pelotti niin paljon. Erityisesti mieleen on jäänyt yks kerta, kun mun piti mennä ratsastustunnille. Olin edellisellä kerralla melkeen tippunut yheltä ponilta, joka lähti ryöstämään. Yksi tuntilainen pelotteli, että saisin saman ponin uudestaan, joten jäin tallille, kun muut lähtivät maneesiin. Istuin koko tunnin tallissa penkillä, kunnes mua tultiin hakemaan kotiin. En vaan pystynyt menemään tunnille. Myös yksi ratsastusleiri ja monta muuta hetkeä on mennyt pilalle pelon takia. Mutta nyt vanhemmiten, vaikka oonki ollu vähemmän hevosten kanssa tekemisissä, sen on näköjään alkanut hälvetä. Ei mulle mitään vakavampaa oo ikinä sattunu, mut silti kannattaa pitää aina tietty varovaisuus päällä. Täällä ei kyl auta pelätä, on vaan pakko tehä.

Työ täällä on fyysistä ja aika rankkaakin, joten illalla oon aika poikki. Keräilen jääkaapista jotain syötävää, meen hetkeks koneelle ja katon pari jaksoo Sinkkuelämää, True Bloodia tai jotain muuta sarjaa. Nukkumaan meen aika aikaisin, kun herätä pitää kumminkin ennen seitsemää. Ei täältä oikee illalla voi lähteä minnekään, kun ei tunne paikkoja(en oo käyny tallin muurien ulkopuolella muutakun viemässä hevosia tarhoihin ja pari kertaa hakenut leipomosta pyörällä sämpylöitä), eikä ihmisiä. Tietysti oon näihin tallin ihmisiin tutustunu, ja täällä on pari muuta harjottelijaa töissä, joiden kanssa sitten hengaan kun on vähän taukoa, mutta ne lähtee sitten aina illaksi kotiin. Kun mulla on vapaata, meinaan kuitenkin lähte vähän tutustumaan ympäristöön, ja kun Miri ja Cynthia tulee taas huudeille, niin voidaan mennä bilettämään!