Pages

torstai 29. heinäkuuta 2010

Jotain hyvääkin


Vituttaa, että joudun olee täällä viel kaks viikkoa, mut mä sen kestän. Suurin osa näistä leiriavustajista on mukavia, mulla on ne mun hyvät kaverit, ja tallijengiki on eronnu. Suurin ongelma on siis vaan se tallinomistaja. Se on kyl ihan kauhee bitch! Sen pitäis olla niinku mun isäntäperhe, niinku vaihto-oppilaalla, mutta en asu tai syö niiden kanssa tai mitään. Se ei ees puhu mulle, ellen ite kysy jotain, tai heittää vaan jonku ikävän kommentin, johonki mitä sanon. Se ei oo ees kertaakaan kysyny, miten mulla menee! Pitää siis vaan pysytellä pois sen tieltä, ja tehä työni, niin ei pitäis enää suurempaa draamaa syntyä. Nuorisojärjestö Allianssi, jonka kautta tänne tulin, saa kyllä meiliä kun lähen.

On meillä kivaakin, varsinki iltasin, sillon kun jaksan valvoa muiden kanssa. Vähän dokataan ja rupatellaan, kuunnellaan musiikkia ja pidetään hauskaa. Yleensä vedän vähän överiks alkoholin kanssa, mutta täällä on osannu pysyä jotenki kohtuuden rajoissa. Silleen että päässä heittää ja on hauskaa, mutta ei tuu tehtyä tyhmyyksiä, ja seuraavana päivänä pystyy heräämän kello seitsemän. Meillä on jo yks insideläppä sellasesta saksalaisesta laulusta, jossa lauletaan "me juhlitaan siihen asti kunnes poliisi tulee". Lauletaan sitä aina jurrissa, ja jos illalla joku haluaa taas dokata, niin sit kysytään, että tuleeko poliisi taas tänään. Se on muutenki hyvä salasana, koska lapset eivät saa tietä, mitä me iltasin puuhataan. Alkuviikosta alhaalla oli kovatkin bileet, ja pari valvojista oli ollu siinä kunnossa, että oli oksentanu vessaan. Lapset oli sitten nähny sen, ja siitä tuli sit sanomista. Ite olin sillon jo nukkumassa, joka on aika ihme sinänsä. Mä oon yleensä, se joka hölmöilee eniten, mutta nyt olinki kiltein! Tänään illalla ois taas tarkotus poliisin tulla, kuhan pääsen pois täältä yövahdista. Joka pidens mun työpäivää parilla tunnilla lisää...

0 kommenttia:

Lähetä kommentti